ranskalaista ooppera-, baletti- ja viihdemusiikkia 1700-luvulta
Jean-Philippe Rameau (1735):
osia balettioopperasta Les Indes galantes (1735)
Ouverture
Danses du Grand Calumet de Paix Executée par Les Sauvages
Forêts paisibles
André Cardinal Destouches, Michel Richard de Lalande:
osia oopperabaletista Les élémens (1721)
Prologue: Ouverture
Acte Premier "L'Air": Air pour les Heures et les Zephirs - gay
Acte Premier "L'Air": Passepied
Acte Second "L'Eau": Premier air pour les Nereides
Acte Second "L'Eau": Second air pour les Nereides
Acte Troisieme "Le Feu": Marche pour les chevaliers romains
Acte Quatrieme "La Terre": Premier air de Musette - tendrement
Acte Quatrieme "La Terre": Second air de Musette - tres gay
Michel Corrette:
Concerto comique XXV - Les Sauvages et la Furstemberg (1773)
ed. Javier Lupiáñes (2011)
Les Sauvages concerto, Allegro
Quand on sçait aimer et plaire, Andante
La Furstemberg, Allegro
Jean-Philippe Rameaun balettioopperasta Les Indes galantes esitämme alkusoiton sekä neljännestä näytöksestä "suuren rauhanpiipputanssin" ja intiaaniprinsessa Ziman ja intiaanipäällikkö Adarion dueton "Forêts paisibles". Jälkimmäisissä Rameau käyttää rondoa "Les Sauvages", jonka hän sävelsi alun perin cembalolle saatuaan inspiraation Pariisissa vuonna 1725 vierailleiden kuuden intiaanipäällikön esittämistä tansseista. Balettioopperan kaikkien neljän näytöksen tapahtumat sijoittuvat eksoottisille seuduille: Intian valtameren saarelle, Peruun, Persiaan ja pohjoisamerikkalaiseen lehtoon. Näytöksillä ei ole juonellista yhteyttä toisiinsa, mutta kaikissa on kysymys alkuperäisasukkaiden ja eurooppalaisten valloittajien välisistä mutkikkaista rakkaussuhteista. Teoksen voidaankin nähdä heijastelevan viihteellisesti aikansa eurooppalaista maailmankuvaa ja sen muutosta.
Oopperabaletti Les élemensin alaotsikkona on "kolmas kuninkaan tanssima baletti". André Cardinal Destouches ja Michel Richard de Lalande sävelsivät sen alun alkaen hovibaletiksi, jonka ensiesityksessä 11-vuotias kuningas Ludvig XV esiintyi yhtenä tanssijoista. Oopperabaletti koostuu neljästä näytöksestä, jotka kuvaavat neljää klassista elementtiä, ilmaa, vettä, tulta ja maata, erilaisten allegoristen hahmojen kuten tuulenjumalien, merenneitojen, roomalaisten soturien tai paimenpoikien avulla. Alkukaaosta kuvaavan alkusoiton lisäksi esitämme muutamia, eri elementtejä edustavia lyhyitä balettikappaleita. Omana aikanaan teoksen tarkoitus oli ylistää nuorta kuningasta elementtien luoman järjestyksen suojelijana.
Michel Corrette sävelsi kaksikymmentäviisi "koomista konserttoa", joissa hän käytti hyväkseen aikansa suosittuja sävelmiä. Concerto comique XXV:n ensimmäisen osan lähtökohtana on Rameaun "Les Sauvages" -teema. Toinen osa puolestaan lainaa Jean-Jacques Rousseaun laulelmaa musiikkinäytelmästä Le Devin du village (1752). Kolmas osa muuntelee "La Furstemberg" -nimellä kulkevaa melodiaa, jonka alkuperä on hämärän peitossa. Ranskassa se tunnettiin jo 1600-luvun puolella poliittisena pilkkalauluna ja Englannissa seuratanssina.